Yksinäisyydestä

Ajoittain minut valtaa hyvin voimallinen yksinäisyyden tunne, vaikka ympärilläni olisivat rakas vaimoni ja lapseni. Yksinäisyyden tunne ei johdu heistä, vaan tunne on kaipuuta Jumalan läheisyyteen.

Etääntyessämme Jumalasta voimme yhä huonommin, vaikka ulkoisesti saatamme olla menestyneitä. Mutta mitä ovat rikkaudet Jumalan rakkauteen verrattuna? Olemme vain tyhjiä kuoria, jos emme pyri takaisin Jumalan läheisyyteen.

On vain yksi Jumala, joka tunnetaan monilla eri nimillä. Jah, Jehova, Allah, Krishna ja niin edelleen. Koska Jumalaa voidaan kutsua eri nimillä, Häntä voidaan lähestyä myös eri polkuja pitkin. Itse olen kristitty, mutta inspiroidun kaikesta Jumalaa käsittelevästä kirjallisuudesta.

Krishna-liikkeen pyhässä kirjassa Bhagavad-gitassa sanotaan:

Krishna-tietoisuus, Jumala-tietoisuus on meidän jokaisen saavutettavissa. Polulla tarvitaan sekä uskoa että luottamusta. Joskus usko saattaa näyttää sokealta, mutta jos luottaa Jumalaan sisällämme, ympärillämme, kaikkialla, voi huoletta vain uskoa.

Usko vie terän pahimmalta yksinäisyydeltä,ja mitä enemmän uskomme, sitä enemmän kehitämme luottamusta Jumalaan ja yksinäisyyden tunteemme vähenee.

Jumala on antanut ihmiselle vapaan tahdon, jotta ihminen saa itse päättää mitä polkua haluaa elämässään kulkea. Hän silti kutsuu jokaista meitä hyvin hienovaraisella tavalla, koska polku Jumalan luo on polkua takaisin kotiin.

Mainokset

One comment

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s