Kutsumuksen toteuttamisesta

Tänään on ollut hyvä päivä. Olin sairaalasta kotilomalla, tapasin lapsia ja vietin vaimoni kanssa aikaa. Ahdistus oli ja on tiessään, ja olen Jumalalle hyvin kiitollinen tällaisista päivistä.

Otin kotoani rukousnauhani mukaan, jotta voin mietiskellä voimakkaammin ja keskittyneemmin. Toistan jokaisen helmen kohdalla seuraavanlaisen mantran:

”Herramme Jeesus Kristus, Jumalan poika, ole minulle syntiselle armollinen.”

Kuulen Jumalan kutsun yhä vahvempana ja sisimmässäni hypähtää välillä ilo, kun tunnen Hänen olevan läsnä ja ohjaavan minua polullani. Kutsumukseni on rakastaa ja palvella Jumalaa ja luopua kaikesta tarpeettomasta aineellisesta ja aineettomasta toiminnasta, joka häiritsee minua kutsumuksen tiellä.

Tunnen, että minun täytyy opiskella mahdollisimman paljon aiheeseen liittyvää kirjallisuutta, jotka tällä hetkellä ovat Thomas Mertonin kirjat (teen myös gradua Mertonista), katolisen kirkon katekismus sekä Raamattu. Tunnen kuinka olen astumassa suureen mysteeriin ja rukoilen voimia, että olen tarpeeksi vahva kulkemaan kutsumuksen tiellä, sen suuren mysteerin tiellä, jonka Jeesus Kristus vahvisti omalla verellään – mysteerin, johon on mahdollista sukeltaa vain luopumalla kaikesta ja löytämällä kaiken.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s